Pahin pelkoni ompun käyttäjäksi siirtyessäni oli pelien vähyys (ja mistä sellainen kertoo?). Toisaalta, nyttemmin pelot ovat osoittautuneet varsin turhiksi, sillä pelattavaa on enemmän kuin jaksaisi tai ehtisi. Taas on silmät selällään ja verisuonet poksahtelevat. Huomenna saattaa hieman taas näyttää otsaan potkitulta. Sellainen on toisaalta olokin, viimeisintä kenttää sai hakata tunnin jos toisenkin.

Unreal Tournament 2003 oli varsin rattoisa elämys, ja verrattuna “alkuperäiseen” Unreal Tournamenttiin tämä oli aika hiano. Visupuoli on pistetty täysin uusiksi, ja pöyssyköitä on tietenkin päivitelty. Suureksi surukseni raketinheittimellä ei saa enää paiskattua kuuden kappaleen kipukimppua, vaan täytyy tyytyä kolmeen. Kaiken hauskan lisäksi sniper-kivääri on poistunut valikoimista ja sen tilalle on tullut kunnon ukkospyssy. Blääh. Mälsää. Miten nyt voi ampua piilosta, kun kaikki näkee missä itse kykkii?

Ye” olde taskunuke on sentään säilyttänyt tuhovoimansa. Mikään ei ole nautinnollisempaa kuin ohjata ydinkärki pallon perässä juoksevien kilpailijoiden perään. Saattaa siinä pari omaakin mennä, mutta on se yleensä sen arvoista (jos siis ikinä pelaat(te) minun kanssani, ei ehkä kannata antaa minulle sitä redeemeriä - tai mitään taskuveistä kummoisempaa). Redeemer on todellakin ns. unsportsmanlike -vempele. Ei pikkulapsille.

Jos ottais muutaman tunnin unta palloon. Hyvää yötä, ja oman kullan kuvia. :)

Tämä kirjoitus on julkaistu 26.01.2004 klo 1:15 kategorioissa Myrsky.net (wanha). Lievää loukkaantumista voi tapahtua, eikä kirjoittaja vastaa aiheutuneesta mielipahasta. Kaikki oikeudet pidätetään.