Tänään kävimme Niinan kanssa sitten tutustumassa Turun Kauppahallissa majailevaan Sushi-ravintolaan. Meikäläinen ei ole koskaan aikaisemmin moista herkkua syönyt, mutta ei tämän kokemuksen pohjalta varmaan jäänyt viimeiseksikään kerraksi. Erityisen herkullista oli siihen merileväsysteemiin käärityt riisitäyteziipaleet. Kuten kaikki varmaan huomaavat, termistöni on tältä saralta vielä hieman hakusessa. Kuten oli muuten puikoillakin syöminen, piti nolosti turvautua puiseen kierrätyshaarukkaan. Shame on me.

Samaisessa ravintelissa hengaili myös Irtiotoista tuttu Mikko Kouki (alias Otto), mikä oli mielenkiintoinen yhteensattuma, koska tänään esitettiin sarjan viimeinen jakso. En mennyt kuitenkaan puhelemaan karvanaamalle pingviineistä, tai mistään muustakaan. Uskon julkimoiden omaan rauhaan, kunhan ne uskoo minun rauhaani. Mitä tulee sarjaan, oli jotenkin aika pliisu lopetus. Ikään kuin ei kunnon alkua tai loppua ollenkaan. Toisaalta, sellaistahan elämäkin on.

G5 on tilauksessa, nyt alkoi tulisilla hiilillä steppailu. Step step, stepiti step. Step, step step, stepiti step step step. Step. Jännitystä ilmassa.

Edit: siis tästä paketista on puhe.

Tämä kirjoitus on julkaistu 15.12.2003 klo 22:51 kategorioissa Myrsky.net (wanha). Lievää loukkaantumista voi tapahtua, eikä kirjoittaja vastaa aiheutuneesta mielipahasta. Kaikki oikeudet pidätetään.