Meni vähän työt yömyöhäiseksi, eikä ole vielä ehtinyt edes kommentoimaan eilistä (minulle vielä tätä) päivää. Sähköpostisuma, puhelimeen kertyneet vastaamattomat numerot, univelka ja melkoinen pino joulukortteja odottavat huomiotani. Mutta hei, ne saa odottaa, sillä nyt on bloggauksen vuoro prioriteettilistassa. ;)

Kuninkaan paluu oli mahtava elämys. En sano “elokuva,” koska silloin se pitäisi myös alistaa elokuvakritiikille. Ja sitähän minä en halua - jätän sen pikkurillisnobistien tehtäväksi. Tarinan edetessä kuulin liikuttunutta itkeskelyä joka puolelta salia, ja lopussa ihmiset taputtivat. Siis oikeasti. Milloin viimeksi elokuvissa on taputettu, kun valoshow loppuu?

Itsekin myönnän, että parissa kohtaa nousi pala kurkkuun ja niskavillat punoutuivat palmikolle.

Lopussa tuli hieman sellainen tyhjä ja uupunut olo. Lapsuuden haave (kyllä, luin LOTR:n ensimmäistä kertaa aika vaahtosammuttimena) oli viimein toteutunut. Mitä sitä seuraavaksi osaisi alkaa odottaa? Niin no, tätä tietenkin, mutta entäs pidemmällä tähtäimellä? Aletaanko Silmarillionista lypsää lisäosia? Tuleeko Hobitti sinne ja takaisin myös laajakankaalle?

Nyt unta simmuun, ehkä hyvällä tuurilla näkisi pari parasta kohtausta uudestaan silmäluomien läpi.

Tämä kirjoitus on julkaistu 19.12.2003 klo 5:48 kategorioissa Myrsky.net (wanha). Lievää loukkaantumista voi tapahtua, eikä kirjoittaja vastaa aiheutuneesta mielipahasta. Kaikki oikeudet pidätetään.