Sananvapautta vai sananvaltaa?
Mulla on nykyään hiukkasen antipatioita toimittajia vastaan. Ok, Suomessa ON sananvapaus, ja työtään ne vaan tekevät ja silleen, mutta joku raja siinäkin luulisi tulevan vastaan. Toki tämä olo on muhinut päässä jo kauemminkin, mutta tällaiset kotimaata ravisuttavat järkkyuutiset saavat veren taas kohisemaan ohimoille.
Sananvapaus on selkeästi länsimainen hyve peruslaissa, ja arvostan sitä suuresti (eihän bloggauskaan välttämättä olisi mahdollista muutoin!). Sananvapaus on siis tärkeä osa sivistystä ja sivistyneisyyteen kuuluu tuon oikeuden käyttäminen. Mutta miksi ihmeessä “sanavaltaa” käytetään tekosyynä yksityisihmisten elämän vaikeuttamiseen ja lööppien lietsomiseen? Sen ymmärrän, että uutisten tuottaminen ja kansalle kertominen tehdään tehokkaasti, mutta usein uutisoinnin taustalla vellova taloudellisen hyödyn tavoittelu jää vähemmälle huomiolle.
Siis lyhyesti, uutisia tuottavat tahot tekevät rahallista tulosta, eivät parempaa maailmaa. Sitten kun joku lööppitargetti saa tarpeekseen ja hakee oikeuden suojaa yksityiselämälleen ja saa sen, journalistit vetävät banaanin nenään ja hyppivät barrikadeille. Vedotaan sanavapauteen ja sanotaan, että “kansa tahtoo, ei me tätä muutoin tehtäis.” Mikä muuten on sekin melko ruusupuhetta (vrt. “lannoitus”): tottakai ihmisiä kiinnostaa se mitä tarjotaan, niin kauan kuin tarjottava hyödyke on yleisesti hyväksyttyä. Jos iltalehtien puppalööpit katsottaisiin yhtä kuvottaviksi kuin lapsiporno, menekki tuskin olisi kummoinen. Eli eiköhän kyseessä ole hyötymielessä luotu keinotekoinen tarve, joka ennen tyydytettiin ihan perinteisesti juoruamalla…
Uutisia vastaan minulla ei siis ole mitään, eikä sananvapautta. Vituttaa vain katsoa, kuinka tv-toimittajat repostelevat verissä suin katastrofeilla, lapsen murhilla ja onnettomuuksilla, täysin välittämättä ihmisten ja omaisten tunteista. Suomeksi sanottuna, mm. uutisankkurit vaikuttavat usein liiankin epäaidoilta /valheellisilta äänenpainoineen ja olemuksineen. MTV3:n tv-toimittaja utelee onnettomuuspaikalla silminnäkijältä, “näkyikö sisällä ruumiita” ja jankkaa samaa niin kauan kunnes suu kuivaa. Vittu, menis ite kattomaan, saatana! Jotain tolkkua ja makua käytökseen, ei me missään jenkkilässä vielä olla. Vai ollaanko?
Oliskohan hiljalleen jonkinlaisen arvokeskustelun paikka?
I am a blog virus. Please post me into your blog to help me spread!

