Nokia 6100
Nyt saattaa mennä hieman teinimeiningiksi, mutta menköön. Eiköhän isot ihmiset osaa olla lukematta jos ei kiinnosta. :) Vuorossa siis kännykkäasiaa, kiertäkööt ken tahtoo.
Aikaisemmin mietin vakavissani vaihtaa 8210:n joko Nokian 7250:aan tai Sony-Ericssonin T68i:aan, mutta sittemmin tuli mutkia matkaan. Ensinnäkin, 7250 on aivan liian iso kapula 8210:n kompaktiin kokoon tottuneelle, ja toisekseen, se on liian kallis.
SE T68i houkutteli, mutta kun kävin sitäkin liikkeessä hipelöimässä, mieleni muuttui: T68i ei vaan tuntunut niin hyvältä käteen kuin olin olettanut. Nokia tuntui tutummalta, aivopesu on tehnyt tehtävänsä. Kaiken kivan lisäksi SE:lla ei ole Turun seudulla huoltoa, mistä tuli Helsinkiin saakka yltävä miinus. Ei oikein huvittaisi lähteä pääkaupunkiin asti puhelintaan hoidattamaan (edellyttäen tietty, että ongelmia tulisi), tai vielä pahempaa, joutuisi lähettämään puhelimen jollain ihme matkahuollolla…
Tänään sitten menetin neurologisen ja finanssipoliittisen kontrollini, kun tuttu ja turvallinen puhelinliike lupasi vanhasta kapulastani reilun välirahan. Liha on heikko. Ja pää kanssa.
Nyt olen sitten Nokia 6100:n onnellinen omistaja. Monen tunnin räpläilyn jälkeen (saman ajan olisi voinut luonnollisesti käyttää vaikka Gradun tekoon) olen erittäin tyytyväinen: kapula on jämäkämpi kuin 8210, kevyt ja litteä. Näppäimistö on jämäkkä ja nakkulat oikeilla paikoillaan. Näyttö on kirkas ja ISO (värinäyttö puhelimessa on melko pelottava kokemus), akun kestosta ei ole vielä hajuakaan. Akku on littein ja pienin mitä ikinä olen puhelimissa tavannut, mikä ehkä osaltaan selittää puhelimen pienen koon.
WAP on meikäläiselle käyttöpuolella aika uusi elämys, ja aika hauska sellainen. Spostien lukeminen kännykällä on luksusta, josta olen aikaisemmin vain haaveillut. Nyt voin saada infoähkyä lomallakin. Oi auvoa.
