Kävin tänään ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen ampumassa jousella.

Monet asiat ovat pysyneet varsin samanlaisina. Harrastajia on edelleen suhteellisen vähän, ja laji on hyvin tekniikka- ja välineorientoitunutta. Jälkimmäinen ei tullut mitenkään yllätyksenä, sillä jousiammunnassa on pitkälti kysymys (oikeiden) suoritusten toistettavuuden opettelusta. Jossain määrin tulokseen voi vaikuttaa varusteilla, mutta vasta sen jälkeen, jos henkinen kantti ja tekniikka ovat kunnossa.

Sanomattakin lienee selvää, että se henkinen puoli on hankalin treenattava. :D

Ammunta-asento oli ilmeisesti uponnut aika kivasti selkäytimeen, koska luonnollinen asento löytyi aika kivuttomasti, eivätkä jännittäminen & laukaisukaan kauhean persiilleen menneet. Aika paljon on vielä korjattavaa tekniikassa… silti, hyvä havaita, että tietää heti laukaistessa, mikä meni ns. reisille ja mikä ei.

En jahdannut keltaisia osumia (9 ja 10) mitenkään fanaattisesti, koska sillä ei oikeasti tässä(kään) vaiheessa ole kauheasti merkitystä: tärkeämpää on oppia ammunnan tekniikka ja hyvä suoritus. Loppu kyllä hoituu sitten itsestään. Pari ihan hyvää kasaa tuli, ja siihen olen tyytyväinen.

Digikamera otti ja korahti, ja kuvat ovat edelleen pinkkejä. Tuotakin jousikuvaa joutui korjaamaan kiroillen aika kauan, ennen kuin sai värit edes jotenkin kohdalleen. Ei jaksaisi viedä kameraa huoltoon, vaikka onkin hyvin todennäköistä että se menisi vielä takuukorjauksen piikkiin.

Tämä kirjoitus on julkaistu 20.01.2007 klo 21:42 kategorioissa Urheilu. Lievää loukkaantumista voi tapahtua, eikä kirjoittaja vastaa aiheutuneesta mielipahasta. Kaikki oikeudet pidätetään.