Tyrskytaimenessa
Viikonloppu meni iloisesti tyrskytaimenta kalastaessa (ks. pari kuvaa flickrissä). Ilmat olivat karut, tuuli kylmähkö ja varpaista meni tunto moneen otteeseen. Kahden päivän ahkerasta piiskauksesta huolimatta kalaa ei saatu ylös asti, vaikka yksi kirkaskylkinen kävikin näyttäytymässä haavin edessä. Hieman kuului veneestä ärräpäitä.
Tyrskytaimenen kalastus on mielenkiintoista puuhaa. Vesien viiletessä taimen tulee lähelle rannikkoa, ja sanotaankin, että taimen tulee katsomaan ensilunta (vaikka ensilumi ei vielä maassa ihan ollutkaan). Tyrskyjä riittää, sillä taimen viihtyy tähän aikaan vuodessa kallioiden ja kivikoiden tyrskyissä, kelistä ja muista tekijöistä riippuen tyynen tai tuulen puolella. Taimenta heittelemällä kalastettaessa käytetään erityisiä kevennettyjä lusikoita, jotka eivät vajoa pohjaan kovin nopeasti. Näin voidaan heitellä suhteellisen rauhassa aika matalallekin. Suosituin taimenuistin on Erkki Virolaisen tekemä Trutta, mutta kevennettyjä lusikoita löytyy toki muiltakin.
Ihan soutuveneellä saaristoon ei kuitenkaan kannata lähteä sompailemaan. Tällainen maakrapukin pääsee pärskeiden makuun, kun tilaa kyydin ja eväät kalastajalta. Meille kyydin ja neuvot tarjosi Tomi’s fishing adventures, eikä ole juuri kyllä pahaa sanottavaa. Suosittelen muillekin.
Ensi vuonna varmastikin mennään uudestaan, jos kelit sallivat.


Vitun vittu, kukaan ei sano enää sanaakaan.
Noh, sanotaan nyt vielä kuitenkin niin, että en ole eläissäni nähnyt elävää taimenta NIIN läheltä…
Munat kattilaan, se ei selittämällä parane
Ai että anonymous…Justus se on
Keväällä uudestaan…